Ulkosalla ei ollut keväästä tietoakaan, kun kevätkokouksemme koitti; mittari näytti jotakuinkin napakat -25 astetta. Vaan ei mitään hätää, sillä hyvinpukeutuneet mittyläiset tarkenivat saapua MPY:n kokoustiloihin 9.2.2007. Paikalle ehtivien mukaantulo myös varmistettiin, jottei portilla ylimääräistä aikaa tarvinnut kenenkään päivystää. Kokousosuudessa meitä oli yhdeksän nauttimassa lakkahillotäytteisistä herkuista, ja myöhemmin hohtokeilailun parissa 13 henkeä.

Kevätkokouksen kulku

Reijon tervehdyssanojen jälkeen todettiin sääntömääräinen kevätkokous kutsutun koolle hyvissä ajoin; kokouskutsu oli julkaistu Mittyn www-sivuilla 19. päivä, sähköpostituslistalla ajantasallaolevalla osoitteella mukana olevat saivat kutsun 23. päivä, ja 24. tammikuuta se komeili Länsi-Savon järjestöpalstalla. Nimiluettelo kiersi pöydän ja esityslista oli käypänen.

Ensi töikseen meidän oli valittava kokoukselle niinkutsutut toimihenkilöt. Reijo istui sopivasti pitkän pöydän päässä, joten hän pääsi paukuttamaan nuijaa. Teuvo oli ennen kokousta kertonut valmistuneensa henkisesti pöytäkirjan kirjoittamiseen, joten sihteerin pesti lankesi luonnollisesti hänelle. Logistisin perusteluin pöytäkirjantarkastajiksi ehdotettiin Markoa ja Ilpoa.

Toimintakertomuksesta ei löydetty puutteita ja MITTYn vuoden 2006 toiminta oli kuluneen vuoden toimintasuunnitelman mukaista. Talouspuoli oli reilassa – itseasiassa hieman menoissa olimme säästäneet. Tilinpäätösasiakirjat vahvistettiin ja vastuuvapaus myönnettiin.

Kokouksen päättymisen jälkeen keskustelimme lyhyesti keväälle johtokunnan suunnittelemasta virkistys- ja koulutusmatkasta, joka voisi korvata perinteisen vuosittaisen seminaariristeilyn.

Ja sitten hohtokeilailemaan

Hohtokeilailu on mukavaa vaihtelua arkeen. Keilahallin sisustus on pintakäsitelty niin, että se hohtaa ns. ”pimeässä valossa”. Taustalla soi vaihteleva rento musiikki. Hämäryys tekee tähtäämisestä haastavamman, mutta toki lajin voi ottaa myös rennosti. Aloittelijalle rento keilapallon saatto voi toimia paremmin, kuin tekninen heiton suorittaminen. Kaatoja sekä paikkoja tuuletettiin enemmän ja vähemmän, mutta kumminkin hillitysti.

Hohtokeilailussa on mukana myös yllätysmomentti: jos ykköskeila hohtaa punaisena, ja saat aikaiseksi ratavalvojan nähden kaadon, saat palkinnoksi valita baarin puolelta vapaavalintaisen juoman. On hyvin satunnaista, että punainen keila ilmestyy juuri vaadittuun kohtaan, mutta pelaamamme tunnin aikana se tapahtui meille kuitenkin muutaman kerran. Näistä hetkistä täyspotti saatiin kerran, ja sen heitti ansiokkaasti puheenjohtajamme. Onnittelut, Reijo!

”Hauskaa oli, vaikka sormet meinasivat krampata kaatoja tehtaillessa” heitti yksi illan osallistuja. Radan kannattaa muuten valita heti ja kirjautua samantien pistelaskujärjestelmään, sillä käytettävissäoleva aika lasketaan keilahallin seinäkellosta; muuten helposti käy niin, että näyttöruutu kertoo peliaikaa olevan jäljellä vielä viisi minuuttia, mutta rata on luovutettava jo seuraaville. Toinen huomio oli se, omat keilakengät olisi kova sana, sillä omaa kokoa ei välttämättä hyllyköstä juuri sillä hetkellä löydy – etenkin jos jalkasi on sitä ”keskikokoa”.

reported by: Marko