Jouluaatto kolkutteli jo ovella, mutta Tertin Kartanolle ennätimme ajoissa ja suunnitellusti. Joulukiireet olivat hetkeksi pois mielestä, tosin vauhtia ja penkin tärinää oli tarjolla muistikuvissa rallisimulaattorista.

Tuttu kabinetti toimi jälleen kokous- ja juhlatilanamme. Sääntömääräinen syyskokous sujui meiltä sukkelasti ja nykyaikaisesti. Meidän ryhmämme seurana kartanolla näkyi lähinnä perheporukoita, jotka olivat tulleet nauttimaan rauhallisesta tunnelmasta ja yli 50 ruokalajin illallisesta. Siinä valikoimassa oli enemmän vaihtoehtoja kuin huoltoasemilla nykyään – ja niitähän on pystyssä aiempaa vähemmän, kuten keskusteluissa todettiin.

Puheenaiheet poukkoilivat kuin mäkihyppääjälegendan yöunet toogabileiden aikaan: yhdessä hetkessä oltiin karting-radalla hiomassa ajolinjoja, seuraavassa reikäkortit vilahtivat muistilapun virassa, ja diskettitarrat päätyivät pakasterasian kupeeseen.

Pohdimme myös jouluporon taipaleen pituuksia ja ihmisten työmatkoja – kumpi lopulta kulkee pidemmälle, poro vai pendelöijä. Etäkokoukset ja VR-kokemukset nousivat esiin kuin itsestään, sillä nykyäänhän voi osallistua palaveriin vaikka kotisohvalta, villasukat jalassa ja taustalla Lapin tunturit, vaikka oikeasti olisi keittiön pöydän ääressä.

Yhdistystoiminta on pitkäjänteisyyttä, mutta myös yhteisiä hetkiä. Läsnäolo tekee hetkistä juuri niin arvokkaita kuin ne ovat. Kiitokset käytännön järjestelyistä, sekä kiitokset kaikille osallistujille – te teitte illasta elämyksen, joka ei jää pakastimeen diskettitarralla merkittynä, vaan elää mielissä. Toivottavasti vielä pitkään.

reported by: sihteeri