Tänä vuonna oli meidän vuoromme järjestää tietojenkäsittely-yhdistysten väliset KAAKONKULMAN OLUMPPIALAISET. Koska meitä oli lähestetty yhteistoiminnan aluellisen laajentamisen puitteissa ( esimerkiksi Ketkyn puheenjohtajan toimesta Tivian puheenjohtajapäivillä ), niin tällä kertaa Imatran, Lappeenrannan sekä Kouvolan lisäksi mukaan oli kutsuttu myös lahtelaiset sekä jyväskyläläiset.

Navigaattorit olivat järjestään sitä mieltä, että kisakylään pääsee läheisen pellon traktorin lavalla
matkustaen, mutta joukkueet osasivat suunnistaa visuaalisten maamerkkien avullakin perille. Paitsi Latky:n ja Ketky:n joukkueet. Mitä pitäisi ajatella informaatioteknologian kanssa läheisesti tekemisissä olevista paikallisyhdistyksistä, jotka eivät vaivaudu edes sähköpostitse vastaamaan tapahtumakutsuun?

Viestintätaitoiset ( ja yhteistyöhön selvästi kykenevät) joukkueet kokoontuivat ensiapuhelikopterin välittömään läheisyyteen – ei sillä että hätä olisi käsillä, vaan kisatoimisto sijaitsi samoilla kulmilla.
Esatkyn puheenjohtaja luovutti juhlallisesti viestikapulan (pullo Kehitettä) järjestävän organisaation puheenjohtajalle, ja niin olumppialaiset tuli avatuksi.

Hart-Sporttijakelun jälkeen singahdimme kiekonheiton pariin, joka toteutettiin lähestymismallin frisbee-kiekoin. Kotijoukkue koitti tulkita luovasti sääntöjä, mutta saimme pidettyä lajin annetuissa raameissa. Ajolähtökierroksella Mitty näytti paineensietokykynsä ja niin nähtiin suvereeni suoritus, josta voi hyvillä mielin ottaa mallia.

Toisena 10-ottelun lajina oli yhdistetty satasen aidat ja korkeushyppy, ratsukoin. Olimme hyvin ajan hermoilla.

Kuulantyöntö oli niin megaluokan laji, että siinä joukkueet saivat ensin lämmitellä ja lukea kierrosnopeuksia. Itky kunnostautui siinä, ettei ohjeita kuunneltu, mutta samaan sektoriin kaikki joukkueet osuivat, joten tarkistusmittauksia tarvittiin.

Juoksumatkat suoritettiin viesimuodossa, nilkat ethernet-kaapelilla yhteen sidottuina. Duona, triona ja nelikkona. Etäisyydet merkittiin koaksaalikaapelin sijaan nylonnyörillä. Matkan piti oleman kaikille sama, mutta yksi joukkue otti tilanteesta kaiken irti, että ei se päämäärä vaan yhdessä kuljettu matka.

Hiekkakentällä suoritettiin myös yhdistetty pituus- ja seiväshyppy. Kansallisromanttiset seipäät pysyivät hallinnassa joukkueilla hyvin.

Lopuksi olumppiakomitea paljasti, että keihäänheitto oli jo suoritettu – yhdistysten olisi kannattanut olla terävänä ja ilmoittautua ajoissa. Yliastumiset rokottivat sijoittumista tässä lajissa.

Kisakansion kannet suljettiin, eikä enää tuloksiin voinut vaikuttaa.  Esatky toki ehdotti, että protestit olisi esitettävissä tyyliin mies ja ääni, paino sanalla ”ääni”.

Kisateltta sekä areenarakennelmat purettiin yhteisvoimin, sukkelasti ja juuri sopivasti ennen sadekuuroa. Päärakennuksessa olivat sauna sekä palju lämpimänä, kuten illallinen. Raitis ilma teki osallistujat nälkäisiksi, joten tartuimme illallisen kimppuun. Illallismenyy sisälsi lohikeittoa, salaattia ja Heimarin omaa leipää. Tulosten julkistamishetkeä varten oli varattu vielä muhkean täytekakun kanssa mitalikahvit ”leikatun konjakin” tai liköörin kera.

Illanvietto oli vapaata jutustelua, saunomista, uimista, sekä makkaranpaistoa kodalla. Saunan lauteilla käsiteltiin maailmanpolitiikan ilmiöitä ennemmin kuin it-alan meininkiä, mutta ehdittiin illan aikana toki kuulla ajan hektisyydestä, kuinka ”headhunterit” pörräävät it-ammattilaisten ympärillä. Ympäristöä loppuillasta valaisi ukonilma, joka toi rannallemme sademyräkän. Onneksi keli oli tapahtumamme ajan muuten ollut suotuisa ja lämmin.

10-ottelun tulokset:

1. KYTKY

2. ESATKY

3. MITTY

4. ITKY

Näinollen kiertopalkintopokaali palasi takaisin kouvolalaisten haltuun.

Tuomaristo ja Mittyn johtokunta kiittävät osallistujia sekä tahoja, jotka mahdollistivat tapahtuman järjestymisen!