Maa pukeutui lumihuntuun, aivan kuin meitä mittyläisiä varten – olihan Mittyn pikkujoulujen aika. Tänä vuonna kumitassut kurvasivat Rantakylän kunnanmäelle, ravintola Kivijalan pihaan. Illan ohjelman pakollisena kuviona ensin pidimme syyskokouksen pois alta ravintolan kabinetissa.

Tulevan vuoden toimintasuunnitelma noudatti rungoltaan entistä linjaa, mutta kuitenkin hioutuneempana. Esimerkiksi uudelle johtokunnalle tarjotaan mahdollisuus toteuttaa perinteinen kevätseminaariristeilypäivä vaihtelevilla puitteilla, vaikka Saimaan suuntaan yhä menisimmekin. Lisäksi otimme askeleen kohti yhteistoimintaa muiden kuin it-alojen yhdistysten kanssa. Mittyn synttärikakussa on ensi vuonna 15 kynttilää, joten saa nähdä, missä vuosipäivää juhlimme ja saammeko toivoa kynttilöitä puhaltaessamme. Kaikki on nimittäin kiinni uudesta johdosta.

Vuoden 2004 johtokunnan valinta sujui kuin Selviytyjissä: tehtävää suorittamaan piti valita muutama rohkelikko, ja parilla jäsenellä oli näkymätön koskemattomuus-kaulanauha kaulassaan. Jämeränä miehenä Jaakko Nuuja pääsi uudelleen heiluttamaan tahtia, ja luotsaamaan uutta ”orkesteriaan”, jossa tulevat soittamaan Jorma Flinkman, Tuomo Malinen, Aimo Matikainen, Marjo Myyryläinen, Reijo Seppänen sekä Aila Turunen. Mitä kukin tulee sitten soittamaan, sen päättää järjestäytymiskokous vuoden alussa.

Syyskokous oli ohi puolessa tunnissa. Seuraavaksi Marko keräsi Mittyn käteiskassaan illalliskortin lunastajien panokset, ja tilattiin alkujuomat. Perinteistä joulupöytää odotellessa käytiin lävitse pikainen aerodynamiikan oppitunti, kielikurssi, sekä kurssi ”kuinka oikeaoppisesti nautitaan tequilaa”, joten jälleen kerran Mitty ei unohtanut vuoden koulutuskiintiötä!

Ruokailun jälkeen joulumuori jakoi paketteja läsnäoleville, kilteille mittyläisille. Joulupukki oli laittanut muorin tuuraamaan, sillä hän oli niin kiireinen Mikkelin joulunavauksen valmistelussa. (Tämän sisäpiiritiedon toi joulunavauskulkueessakin liikkunut reportteritonttumme) Tontut olivat lastanneet mukaan monenlaista muodikasta, mutta lahjat livahtivat vastaanottajien kätköihin niin nopeasti, ettei perinteistä lahjavertailua ja pikkujoulutrendien nuuhkimista tapahtunut.

Jälkiruoaksi saimme torttukahveet konjakin kera sekä muutaman muun seurajuoman ennen Mittyn piikin sulkeutumista. Vaikka ensin pelkäsin pitkän pöydän eristävän meidät pieniin kuppikuntiin (”sikaosasto” oli erikseen), oli pelko turhaa – meillä oli todella hauskaa yhdessä. Paras tilanne kehkeytyisi tietysti yhden ison pyöreän pöydän ympärillä – siinäpä ideaa pikkujoulujen järjestäjille.

reported by: Marko Näivö